Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Kymijoen kanavointi mahdottomuus!
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 


 
 
 
 
Päijät-Hämeen Liitto on lähtenyt tukemaan sellaista vesiliikennepolitiikkaa, joka aivan ilmeisesti on yleisen edun vastaista. Maakunnan kehittämisrahasta myönnettiin maaliskuussa 16 000 euroa merenkulkulaitokselle Kymijoen kanavoinnin suunnitteluun. Tämän hankkeen suunnitteluun on viimeisten kymmenen vuoden aikana uhrattu yhteiskunnan varoja jo noin 1,3 miljoonaa euroa.
Kymijoen kanavointihanke on lukemattomissa toimikunnissa ja ministerityöryhmissä todettu kannattamattomaksi sekä kuopattu ja poljettu pohjasedimentin sisältämiin furaaneihin ym. ympäristömyrkkyihin. Kymijoki on todettu Pohjois-Euroopan ehdottomasti saastuneimmaksi jokivesistöksi.
Edellisestä huolimatta Päijät-Hämeen Liitto tukee hanketta, josta useimmat vesi- ja ympäristö-alan asiantuntijat ovat antaneet epäävän lausunnon. Ainoa hankkeen eteenpäin vetäjä on Suomen Vesitieyhdistyksen toiminnanjohtaja. Viime vuoden joulukuussa entinen liikenneministeri Matti Aura totesi hankkeesta Laatokan-Suomenlahden kanavahankkeesta käydyn keskustelun yhteydessä muun muassa seuraavaa:
"Olkoon tämä(Laatokan-Suo-
menlahden kanava) rohkaisuksi kaikille kunnianhimoisille utopististen liikennehankkeiden ajajille. Vielä päivä uusi voi kaiken muuttaa. Tätä ei kuitenkaan pidä lukea niin, että olisin kääntänyt takkini ja ryhtynyt kannattamaan Kymin kanavaa. Se on kyllä lujasti kuopattu Kymijoen pohjasedimentteihin, eikä sitä mikään mahti sieltä esiin kaiva."
Olisi mielenkiintoista ja asiatuntijoille lisäoppia antavaa tietää, mitkä olivat Päijät-Hämeen Liiton perustelut tällaisen määrärahan myöntämiseen.
Monikansallinen työryhmä on äskettäin päätynyt siihen, että mikäli Lahdesta halutaan laivaliikenneyhteys merelle, niin kaikilla mittareilla mitattuna edullisin vaihtoehto on Porvoonjoki.



Erkki Ollila                        KS 19.7.2006

 
Kannatan kanavaa
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 


 
 
 
 
Lahtelainen diplomi-insinööri Erkki Ollila esitti mielipiteenään (KS 20.7.), että Kymijoen kanava on mahdottomuus. Samalla hän väitti lukemattomien toimikuntien ja ministerityöryhmien todistaneet sen kannattomaksi. Varmuuden vuoksi hän vielä toteaa Kymijoen olevan Pohjois-Euroopan myrkyllisin joki. Kannattamattomaksi sitä on väittänyt vain liikenneministeriön teettämä kustannusarvio vuodelta 2000, jossa oli (tahallisesti tai tahattomasti) määritelty muun muassa kanavan kääntösäteet niin suuriksi, että siitä voitaisiin ajaa jopa nykyisillä ruotsinlaivoilla. Samoissa laskelmissa oli reunaluiskien jyrkkyys määrätty 10 astetta loivemmaksi kuin missään muussa kanavassa. Huippuna oli vielä normaalin 10 prosentin yleiskustannuksen kohottaminen 20 prosenttiin.
Viherpipertäjät ovat väittäneet Kymijokea myrkylliseksi. Kuitenkin joessa elävä kalakanta sisältää vähemmän myrkkyjä kuin Kotkan edustalla olevat kalat. Lähes 40 vuoden aikana kova virtaus (360 kuutiota/s) on vienyt käytännöllisesti katsoen kaikki saastuneet ainekset merelle. Eli turhaa on kotkalaisten pelätä saasteiden leviämistä sinne - ne ovat jo siellä!
Olisikohan kyseessä Ollilan katkeruus, kun Päijät-Hämeen Liitto on evännyt hänen hakemuksensa koskien 185 000 euron esisuunnitelmaa Porvoonjoen kanavoimiseksi Vesijärven ja Porvoon välille? Siellähän sitä maankaivausta riittäisi. Eikä reitin varrella olisi yhtään vientiteollisuutta.
Kymijoen ja Mäntyharjun kanavien rakentaminen alentaa huomattavasti Päijänteen, Saimaan ja Kymenlaakson alueiden teollisuuden logistiikkakuluja. Raskaan autoliikenteen siirtyminen vesiteille mahdollisimman laajasti vähentää maanteiden onnettomuusriskiä ja on ympäristöystävällistä.
Kaj Niemi

KS 29.7.2006
Kanavien kannattavuus (Kouvolan Sanomat 2.9.2006)
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 


 
 
 
 
Kymijoen ja Porvoonjoen kanavoinneista on koko kesän keskusteltu eri sanomalehtien palstoilla. Porvoonjoen kanavointia suunnittelevalla ryhmällä on tarkasti tiedossa Euroopan unionin Valkoisen kirjan määräykset sekä siitä johtuvat vero- ja talouspoliittiset päätökset, jolloin kuluttajien mielipiteet voivat nopeastikin muuttaa kuljetusmuotojen keskinäisiä käyttömääriä ja edullisuussuhteita.
EU:n Valkoinen kirja kannustaa ja tukee raskaiden kuljetusten siirtämistä maanteiltä vesi- ja rautateille. Valkoisessa kirjassa tavoitteeksi asetettiin Euroopan laajuisen TEN-liikenneverkon luominen. Osatavoitteena on ympäristöystävällisten rautatie- ja vesiliikenneteiden kehittäminen, mutta samalla halutaan säilyttää valinnanvapaus eri kuljetusmuotojen välillä. Suomella on EU:n parhaat mahdollisuudet kehittää ympäristöystävällistä kuljetusjärjestelmää vesitieverkkoamme pitkin.
Matkailun kehittämismahdollisuudet nousisivat aivan eri tasolle koko Porvoonjoki-Vesijärvi-Päijänne-Keitele-alueella. Vaikutusalueen matkailupalvelujen kysyntä ja sitä kautta alueen matkailutulo lisääntyisi. Pääasiallinen tulojen tuoja on vapaa-ajan veneily, mutta kanavalla on toteutuessaan vaikutusta myös matkustaja-alusliikenteeseen, vuokraveneilyyn sekä muuhun matkailuun. Kanava yksin ei tuo alueelle matkailutuloa. Kanava luo ainoastaan edellytykset uusien ja nykyisten matkailupalveluiden kehittämiseen ja sitä kautta matkailutulon lisäykseen.
Porvoonjoki on teknisesti suhteellisen helposti kanavoitavissa, koska putouskorkeus keskittyy muutamiin koskipaikkoihin muun osan jokea ollessa rauhallisesti virtaavaa suvantoa. Nykyiseen verrattua minkäänlaista lisäveden johtamistarvetta Vesijärvestä ei ole. Lisäksi virtaamat pystytään hyvin hallitsemaan sulkujen avulla. Työryhmässä on huolellisesti pohdittu kanavan mitoitusta ja päädytty siihen että, kanava mitoitetaan vesimatkailun tarpeisiin, risteilyliikenteelle sekä teollisuuden pienproomuilla tapahtuvaan puun ja raaka-aineiden kuljetukseen. Väylän mitoitussyväys on 2,4 metriä. Tämä on väylien yleinen mitoitussyväys Päijänteellä ja Vesijärvellä. Tämän suurempia paatteja ei Vesijärvelle eikä Päijänteelle tule ainakaan 30 vuoteen eikä tarvita. Sulkujen leveys on noin 10 metriä ja pituus 50 metriä. Varsinaisen kanavan pohjanleveys olisi 16 metriä. Kanavan kokonaispituus on 75 kilometriä ja sisältäisi 11 sulkua. Putouskorkeutta on 81 metriä. Tällaisella mitoituksella kanavan toteuttamiskustannukset ovat 62 miljoonaa euroa.
Miesmuisti vesiasioissa on laajan kokemuksen mukaan noin 3 vuotta, joten palautetaanpa mieliin, että Kymijoen kanavan mitoitussyväys on 4,5 metriä ja toteutuskustannukset 310 miljoonaa euroa. Kymijoella ei ole kysymys vain esimerkiksi Kuusankosken kohdalla joen pohjassa olevista dioksiineista ja furaaneista, vaan on otettava huomioon myös tappava myrkky, tributyylitina (TBT), ja sen vaikutukset.
Mikäli Kymijoen varren vaikuttajat eivät ymmärrä Porvoonjoen kanavoinnin ylivertaisuutta, niin myös Lahden jätevedet voidaan johtaa lähivuosina Kymijokeen. Lahden kaupungin on haettava lähivuosina uusi jätevesien johtamislupa, ja siinä yhteydessä on esitettävä vaihtoehtoja. Suomen kanavia ei suunnitella Keski-Euroopan tarpeiden ja normien mukaan.
Vesistöt ovat kautta aikojen olleet eräs suomalaisen matkailun tärkeimmistä vetovoimatekijöistä. Tätä imagoa on matkailumarkkinoinnissa käytetty hyväksi jo yli sadan vuoden ajan, sillä ensimmäiset järvimaisemaan liittyvät imagoesitteemme ovat jo 1800-luvun loppupuolelta. Maaseutumatkailu olikin kauan aikaa sitä perinteistä matkailua, jossa järvimaisemaa ihailtiin ikään kuin objektina jostakin kauempaa, esimerkiksi hitaasti lipuvan sisävesilaivan kannelta.
Vesistöjen merkitys matkailumarkkinoinnissa on kasvava sekä matkailumme tärkeissä kohdemaissa että myös potentiaalisissa kilpailijamaissa. Tämän hankkeen tarkoituksena on rakentaa laivaliikenteen mahdollistava kanava edistämällä samalla ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Ekologisesti kestävä rakentaminen on välttämätöntä inhimillisen ja terveellisen elinympäristön kannalta.
Erkki Ollila

KS 2.9.2006

Porvoonjoki ei kaipaa kalaportaita!
 
Suomessa vireillä olevista kalaportaista oli kirjoitus Helsingin Sanomissa 5.5.2008, ja siinä mainittiin myös, että Porvoonjokeen rakennetaan kalaporras joka mahdollistaisi kalan nousun Orimattilaan saakka.. Kirjoituksessa ei tarkemmin mainittu mistä kalaportaasta on kysymys. Porvoonjoki on rakennettu vesistö ja siinä sijaitsee tällä hetkellä kolme vesivoimalaitosta.
 
Porvoonjoen alimman vesivoimalaitoksen, Strömsbergin, yhteyteen on noin kuusi vuotta sitten rakennettu kalaporras, mutta seurantatutkimuksiin perustuvan tiedon mukaan yksikään kala ei ole sitä vielä käyttänyt. Eihän kalakaan aivan aivoton olio ole. Muutama vuosi sitten suunniteltiin Vakkkolankoskeen kalaporras ja sen toteuttamista on joku yltiöpäinen idealisti esittänytkin. Toteuttamiskustannukset olisivat 300 000 euroa. Tällaiset hankkeet eivät millään tavalla edistä kalataloutta vaan tekevät typeryydessään sille karhunpalveluksen. Aikoinaan kalojen oleskelulle ja lisääntymiselle otolliset alueet on kehityksen myötä pysyvästi menetetty.
 
Porvoonjoen tärkein tehtävä tällä hetkellä on toimia jätevesien vastaanottajana. Lahden, Hollolan, Orimattilan ja Artjärven taajamien lisäksi haja- alueiden jätevedet johdetaan tällä hetkellä ja ilmeisesti myös tulevaisuudessa Porvoonjokeen. Porvoonjoen yläosan vedenlaatu on huono ja äskettäin julkaistussa väitöskirjatutkimuksessa kaloissa todettiin muun muassa hormonaalisia häiriöitä johtuen jätevesien sisältämistä lääke- ym. jäämistä. Porvoonjoen yläosan kalat ovat muutenkin elintarvikkeeksi kelpaamattomia.
 
Porvoonjoki virtaa Lahdesta Porvooseen ja rakentamalla jokeen vesivoimalaitoksia on mahdollista saada tehoa 15 MW, josta tulisi edullista, saasteetonta ja uusiutuvaa energiaa. On muistettava, että Porvoonjoki on jo rakennettu vesistö ja siinä määrin likaantunut, että paljon muuta käyttöä sillä ei ole kuin toimia jätevesien vastaanottajana. Samalla kun Porvoonjoki porrastetaan voimalaitoskäyttöön, siihen kannattaa rakentaa laivaliikenteen vaatimat sulut. Tällöin kaloilla on erinomaiset mahdollisuudet, sulkujen käytön yhteydessä, kulkea kumpaan suuntaan haluavat. Porrastamisen ja kanavoinnin muina hyötyinä olisi tulvien poistuminen, parempi veden vaihtuvuus ja hapettuvuus sekä matkailun kehittämismahdollisuuksien nousu aivan uudelle tasolle Porvoonjokivarren kunnissa ja koko Päijät-Hämeessä. Porvoonjoen kanavoinnista valmistuu esisuunnitelma vuoden 2008 aikana, jolloin voidaan ratkaista suunnittelun jatkamisedellytykset..
 
 
Erkki Ollila, DI
Suunnittelutoimisto W.E.T
Lahti
 
 
 
 
Erkki Ollila    
Suunnittelutoimisto W.E.T
Nuolikatu 1 as 27
!500 Lahti
p. 0414918098

Mikä on mahdotonta?
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 


 
 
 
 
Yhteiskuntamme perusta on työtätekevä kansa, koulutetut henkilöt, suunnittelijat ja keksijät, jotka tekevät mahdottomasta mahdollisen. Muistakaa, että 1960-luvulla ainoa lämmitysmuoto, jota kannatti rakentaa, oli öljylämmitys. Miten on nyt? Tämän kaltaisia esimerkkejä kyllä riittää.
Kymijoen kanavointiin liittyvissä keskusteluissa ja suunnittelussa ei ole otettu vaihtoehtoisia linjauksia mukaan. Kanava on suunniteltu mahdollisimman kalliiksi, jotta sitä ei tarvitsisi rakentaa.
Kuten aikaisemminkin olen todennut, pääkaupunkiseudun juomavesi tulee Päijänteestä. Kanavaa siis ei kannata rakentaa, jos katsotaan vesihuollon näkökulmasta. Toisaalta, voimmehan siirtää teollisuuden rannikolle, jolloin kuljettamisen tarve vähenee.
Kanava suunnittelu on aina kallista, 1,3 milj. euroa, mitä olemme sillä saaneet. Mistä löytyvät tarkat kustannuslaskelmat? Rakentamiseen liittyvät kustannukset, ovat aika helppo laskea, sulut ovat samanlaisia ja kaivaminen menee kuutiohinnalla Mikä on hintataso 30 vuoden päästä, kun kanavaa maksamme takaisin? Osaammeko ennustaa. Varteenotettavia ja edullisimpia linjauksia Kymijoen kanavan suhteen en ole nähnyt.
Suunnittelutoimikunnissa on ollut vaikuttajia, ei tosimiehiä. Olisiko syytä selvittää kanavahanke tositietäjien avulla ja laskea oikeat kustannukset? Tulevaisuuden hintatasoa emme voi kuin arvailla, joten kustannuslaskennassa pitäisi turvautua ennustajaeukkoon. Kanavalinjaushan ei välttämättä seuraa Kymijoki-linjaa, jolloin pohjasedimentit eivät vaikuta kanavointiin.
Kymijokihan alkaa jokiuomana vasta Pyhäjärvestä. Millä alueella niitä myrkkyjä oikein on, Pyhäjärvessä, Konnivedellä vai pelkästään jokiuomassa?
Vesitiet ovat halvin kuljetusmuotomme, käytämme niitä vielä tulevaisuudessakin. Vesitiet kunniaan, kanavahanke vireille! Oletko sinä, Erkki Ollila, ennustaja?



Laivurin poika
KS 20.7.2006
 
 
Liitto kanavoi!
Päijät-Hämeen Liitto on lähtenyt tukemaan sellaista vesiliikennepolitiikkaa, joka aivan ilmeisesti on yleisen edun vastaista. Maakunnan kehittämisrahasta myönnettiin maaliskuussa 16 000 euroa Merenkulkulaitokselle Kymijoen kanavoinnin suunnitteluun. Tämän hankkeen suunnitteluun on viimeisen kymmenen vuoden aikana uhrattu yhteiskunnan varoja jo noin 1,3 miljoonaa euroa.
Kymijoen kanavointihanke on lukemattomissa toimikunnissa ja ministerityöryhmissä todettu kannattamattomaksi sekä kuopattu ja poljettu pohjasedimentin sisältämiin furaaneihin ym. ympäristömyrkkyihin. Kymijoki on todettu Pohjois-Euroopan ehdottomasti saastuneimmaksi jokivesistöksi.
Edellisestä huolimatta Päijät-Hämeen Liitto tukee hanketta, josta useimmat vesi- ja ympäristö-alan asiantuntijat ovat antaneet epäävän lausunnon. Ainoa hankkeen eteenpäin vetäjä on Suomen Vesitie- yhdistyksen toiminnanjohtaja.
Viime vuoden joulukuussa ent. liikenneministeri Matti Aura totesi hankkeesta Laatokka- Suomenlahti kanavahankkeesta käydyn keskustelun yhteydessä mm. seuraavaa " Olkoon tämä (Laatokka-Suomenlahti-kanava) rohkaisuksi kaikille kunnianhimoisille utopististen liikennehankkeiden ajajille. Vielä päivä uusi voi kaiken muuttaa. Tätä ei kuitenkaan pidä lukea niin, että olisin kääntänyt takkini ja ryhtynyt kannattamaan Kymin kanavaa. Se on kyllä lujasti kuopattu Kymijoen pohjasedimentteihin, eikä sitä mikään mahti sieltä esiin kaiva".
Olisi mielenkiintoista ja asiatuntijoille lisäoppia antavaa tietää, mitkä olivat Päijät-Hämeen Liiton perustelut tällaisen määrärahan myöntämiseen.
Monikansallinen työryhmä on äskettäin päätynyt siihen, että mikäli Lahdesta halutaan laivaliikenneyhteys merelle, niin kaikilla mittareilla mitattuna edullisin vaihtoehto on Porvoonjoki.
Erkki Ollila, DI
Suunnittelutoimisto W.E.T
Itä-Häme 7.2006

©2018 Erkki Ollila - suntuubi.com