Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Yhteisten asioiden julkisuus! (Etelä-Suomen Sanomat ja Päijät-Hämeen Viikkolehti syyskuu 2008)

 
Lahden kaupungin asukkaille tärkeiden asioiden kehittäminen menee milloin mihinkin suuntaan tai pysyy paikallaan. Esimerkkinä  keskustan elinvoimaisuuden säilyttäminen, Energialaitoksen kehittämisen, Ranta-kartanon kaavoitus, toriparkki, kevyen liikenteen kehittäminen sekä sosiaali- ja terveystoimen järkeistäminen. Tuntuu siltä, että vieläkin eräitä asioita mietitään salaisessa konklaavissa, josta savun mukana tulee ulos sekä päätös että päättäjät, mutta hekään eivät aina.
 
Luottamuselinten päätöksien tulee olla julkisia mitä suurimmassa määrin ja myös mahdollinen äänestyskäyttäytyminen tärkeissä asioissa. Valittaessa noin vuosi uutta kaupunginjohtajaa asia tuli esille. Näin tärkeässä asiassa luottamusmiehellä ei pitäisi olla mitään syytä päätöksensä salaamiseen. Onneksi paikallislehti selvitti ja julkaisi oikean listan äänestyskäyttäytymisestä. Keskeneräiset ja salassa pidettävät asiat ovat erikseen. Poliitikoiden itsesensuuri on piilopaikka.
 
Julkisuus lisää osallistujien vastuullisuutta sosiaalisen paineen myötä. Mikäli asioista ei edes yritetä keskustella julkisesti, niin osa näkemyksistä saattaa yhtä hyvin olla hetkellisiä mielipiteitä, virheellisiä uskomuksia tai täysin perusteettomia ennakkoluuloja, toisten perustuessa pitkälliseen harkintaan ja kolmansien liittyessä joillekin hengissä pysymisen kannalta elintärkeisiin tarpeisiin. Viimeiseen luokkaan kuuluvat asemansa säilyttämään pyrkivät pienpoliitikot.
 
Kun erilaisista näkemyksistä keskustellaan julkisesti ja avoimesti, ei yksilöiden tai ryhmien näkemyksiä oteta vain annettuina totuuksina, vaan keskustelu toimii keinona arvioida eri näkemysten taustalla olevia perusteita ja motivaatioita. Jos eri näkemyksiä kannattavien välillä ei käydä dialogia, ei eriäviä näkemyksiä kannattavilla ole myöskään mahdollisuutta saada tietoa toisten näkemysten perusteista eikä vastaavasti mahdollisuutta perustella omia näkemyksiään.
 
Edellä mainitulla tavalla yhteisten asioiden käsittelyn tulee toimia. Tällä hetkellä erittäin tärkeitä asioita Lahden kaupungille ovat Ranta- kartanon kaavoitus, Energialaitoksen tila ja torinalusparkin rakentaminen.
Ranta-kartanon kaavan täsmentyminen ja toteutusaikataulu, toriparkin toteutuminen ja aikataulu ovat asioita, joihin seuraava valtuusto joutuu paneutumaan ja kantamaan vastuun siitä, että näiden asioiden eteenpäin viemisessä ei tunaroida. Tuloksen pitää olla arvostelun kestävää myös pitkälle tulevaisuuteen.
 
Rio de Janeirossa (1992) hyväksytyn yhdyskuntien kestävää kehitystä koskevassa toimintaohjelmassa todetaan, että yhdyskuntien kehittämistä ja maankäyttöä tulisi ohjata alueille, jotka ovat vesiensuojelun kannalta turvallisia. Vesiensuojelu tulisi ottaa siis huomioon jo maankäytön suunnittelussa. Eikö vesiensuojeluasiaa ole Ranta-kartanon osalta vieläkään selvitetty, koska erään virkamiehen lausuman mukaan paikalle on kaavailtu jotakin maan alle. Lahden kaupunki sijaitsee Vesijärven valuma-alueen pohjukassa, missä vedenvaihtuvuus on luonnostaankin vähäistä. Pihoilta ja kaduilta tulevaa lisäkuormitusta tulee huomattavasti vähentää.
 
Toriparkkiasiasta ja linja-autoaseman parkkipaikan kaavoittamisesta on kiitettävästi esitetty kannanottoja, jotka järkevät suunnittelijat ottavat huomioon tavalla tai toisella, mutta sosiaali- ja terveystoimi kaipaa totaalista remonttia ja pöllytystä tässä kaupungissa. Sosiaali- ja terveysvirasto on relikti totalitaarisen yhteiskunnan huonoimmista esimerkeistä.
 
Vaalien lähestyessä mielipiteitä esitetään sosiaali- ja terveysasioista niin syvästi inhimillisesti, myötätuntoa herättävästi, kauniisti, herkästi, liikuttavasti ja puhtaasti. Lahden kaupungin taloudellisen tilanteen takia olisi aika jo teräksen kalskahtaa. Helähdyksiä kuulemme tosin niin vasemmalta kuin oikealtakin, mutta ne tyhjät tynnyrit, jne.
 
Erkki Ollila
 

Olen monelta kantilta joutunut miettimään köyhyyttä ja rikkautta, koska elämme sellaisesa kaupungissa minkä taloudellinen tilanne on kurja. Lahtea riivaa suurtyöttömyys ja itsekin olen sen kokenut, joten mielestäni tiedän mistä puhun.

Työttömien ja pieneläkeläisten ja muiden vähätuloisten asemaan on Lahdessa puututtava tomerammin kuin tähän mennessä on tehty.

Seuraava kirjoitus julkaistiin Etelä-Suomen sanomissa maaliskuussa 2008.

Enemmän ihmisiä, enemmän köyhyyttä
 
Historioitsija Juha Siltala kävi viime viikolla luennoimassa Lahdessa köyhyydestä ja sen ilmenemismuodoista ja sivuvaikutuksista. Esitelmä sinänsä ei uutuudellaan häikäissyt, mutta antoi virikkeitä muutamiin ajatuksiin Lahden kaupungin osalta. Virheellinen väittämä on se, että Lahden kaupungin tulisi kasvaa, että köyhyys voitaisiin kaupungin taloudesta ja ennen kaikkea täällä asuvilta 40 000 köyhyydestä kärsivältä asukkaasta poistaa. Puhuivatpa ns. talousasiantuntijat mitä tahansa niin Lahti on taloudellisilta ominaisuuksiltaan köyhimmästä päästä valtakunnallisesti ajatellen. Sanonta että yhteiskunnan tai kaupungin kasvu poistaa taloudelliset ongelmat on todellisten asiantuntijoiden mielestä kuitenkin täydellinen harhaluulo. Taloudelliset ongelmat eivät poistu ellei yhteisön talousrakennetta muuteta radikaalisti.
 
Ihmiset tarvitsevat työtä haastaakseen ja kouluttaakseen itseään, ottaakseen vastuuta myös muiden tarpeidensa hoitamisesta. Tuota tarvetta ei saa jättää täyttämättä eikä sitä pidä täyttää alentavalla tai vahingollisella työllä. Tarvitaan aika ahdasmielinen ihminen, jos hän kuvittelee ”luovansa” työpaikkoja muille ja vielä ahdasmielisempi kuvitellessaan, että työntekijät ovat yksinkertaisesti leikattavia kuluja.
Tuskin kukaan yritysjohtaja ajattelee, että hän luo työpaikkoja. Yrityksen menestys on ensisijainen tavoite.
Luovuus esiintyy aivan eri foorumeilla. Kaupungin henkilöstöpolitiikasta vastaavien samoin kuin
valtion rahaa jakavien paikallisten virastojen toiminnassa on otettu aivan liikaa harha-askelia tässä asiassa.
 
Lahden kaupungin talous ei ole hyvällä tolalla vaikka poliitikot jotakin muuta puhuvatkin. Tarvitaan johtajuutta, etiikkaa, visioita ja ennen kaikkea rohkeutta. Kyse ei ole tietokonemalleista eikä tilastoista vaan kaupungin ja ympäristön asukkaista. Tietokoneet, tilastoaineistot ja skenaariot on nyt pantava syrjään. Monet valheet ovat harkittuja ja sen ymmärtävät niin puhuja kuin kuulijakin. Valheita esitetään, koska halutaan manipuloida, tyynnytellä tai houkutella, lykätä toimintaa, saada tai säilyttää valtaa tai kieltää epämiellyttävä todellisuus.
 
Kun uhkaa jokin vaara, esimerkiksi kaupungin talous heikkenee tai suuri työttömyys pahenee tai olkoonpa se mikä tahansa uhka niin silloin pitää uskaltaa ja siitä lähtien pitää puhua vain selvästi totuutta ja vain totuutta. Kun jutellaan jollekin vaikkapa kadulla, työssä, baarissa - varsinkin jos juttelee lapselle tai lapsenmieliselle -voi joko livauttaa valheen tai vahvistaa totuuden. Avoimessa yhteiskunnassa tai yhteisössä luovuus ja uudet ajatukset kukoistavat kun taas totalitaarisessa yhteiskunnassa asia on päinvastoin. Verrataanpa vaikka Nobel-palkinnon saajien jakautumaa avoimien ja suljettujen yhteiskuntien välillä niin ero on huikea. Lahden kaupungissa ihmetystä on herättänyt muun muassa konsulttipalkkioiden salassa pitäminen alkaen aivan pienistä toimeksiannoista suurimpiin. Pienet suunnittelutoimistot eivät näe edes kustannustasoa. Mitähän salattavaa konsulttipalkkioissa on?
 
Vaikeassa tilanteessa tulevaisuuden ennakkoluuloista voidaan esittää yksinkertaistettuna seuraavaa:
Tulevaisuuden suhteen ei voi ajatella jatkuvasti pessimistisesti eikä myöskään lapsellisen toiveikkaasti.
Mutta nykyisyyden onnistumisista ja epäonnistumisista sekä tulevaisuuden mahdollisuuksista ja esteistä on kerrottava totuus. Ja ennen kaikkea on myönnettävä ja siedettävä rohkeasti nykytilan tuskallisuus ja samalla pidettävä mielessä selvä visio paremmasta tulevaisuudesta.
 
Kasvusta voidaan samalla tavalla yksinkertaistettuna todeta seuraavaa: Kasvu on aina hyvästä - välttämättä, erittelemättä tai tutkimatta. Tämä ajattelu ei johda mihinkään. Ei myöskään voida todeta, että kaikki kasvu on pahasta. Siten me emme tarvitse välttämättä kasvua vaan kehitystä. Niin kauan kuin kehitys vaatii aineellista kasvua, sen täytyy olla oikeudenmukaista, kestävää ja siihen täytyisi olla varaa kaikki todelliset kulut mukaan lukien.
 
 
Erkki Ollila, DI

©2018 Erkki Ollila - suntuubi.com